USEIN KYSYTTYÄ

Vedenjakelu ja laatu

• Vettä ei tule. Mitä teen?
  • Ensin kannattaa selvittää kiinteistön huoltomieheltä, tehdäänkö talossa korjaustöitä, joiden vuoksi veden tulo olisi katkaistu. Asuinalueella saatetaan myös tehdä vesijohtotöitä. Jos katkoksesta ei ole ilmoitettu, se ei todennäköisesti kestä kauaa. Mikäli vesikatkos on kestänyt pitkään ilman, että asiasta on tiedotettu, ota yhteys Lahti Aqua Oy:n vikailmoitusnumeroihin.
  
  

• Lämmintä vettä ei tule. Mitä teen?
  • Asuessasi kerros- tai rivitalossa ota yhteys kiinteistön huoltomieheen. Todennäköisesti talon lämpöjakokeskuksessa on häiriö. Omakotitalossa asuessasi tarkasta lämminvesivaraajan tai kaukolämmönvaihtimen toiminta ja ota tarvittaessa yhteys alan huoltoliikkeeseen. Lahti Aqua Oy toimittaa kylmän veden ja käyttöveden lämmitys tapahtuu kiinteistökohtaisesti.
  
  

• Miksi vesi on harmaata tai poreilee?
  • Veden harmaus tai poreilu johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista kun veteen on päässyt esimerkiksi liitostöiden johdosta ilmaa. Ilmiö on vaaraton ja vesi muuttuu melko nopeasti seistessään kirkkaaksi. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina.
  
  

• Miksi vesihanasta tulee vihreää vettä?
  • Vesijohtoveden muuttuminen yhtäkkiä vihreäksi kertoo kiinteistön kaukolämmönvaihtimen rikkoutumisesta. Kaukolämpöverkon kiertovesi on päässyt rikkoutuneen lämmönvaihtimen kautta käyttöveteen. Ota yhteys kiinteistön huoltomieheen tai putkiurakoitsijaan.
  
  

• Miksi vesi on joskus ruskeaa?
  • Syynä on yleensä joko yleisessä tai kiinteistön omasta vesijohtoverkostosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen. Irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta. Yleensä veden laatuhäiriö poistuu vettä juoksuttamalla. Mikäli häiriö on pitkäkestoinen, ota yhteys Lahti Aqua Oy:n vikailmoitusnumeroon. Ruskea vesi ei yleensä ole terveydelle vaarallista, mutta veden juomista on silti syytä välttää kunnes haitta poistuu.
  
  

• Miksi pintavettä ei käytetä?
  • Pohjavesi on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi. Pohjaveden laatu säilyy lähes muuttumattomana vuodenajoista riippumatta. Koska pohjavesi on kesällä viileän raikasta ja talvella suhteellisen lämmintä, pohjavesilaitosten vesijohtoverkostot eivät talvella jäädy yhtä helposti kuin pintavesilaitoksilla. Pohjavesi ei yleensä likaannu yhtä helposti kuin pintavesi. Tarvittavat suojelutoimenpiteet rajoittuvat yleensä pienemmälle alueelle kuin vesistöissä, jotka toimivat pintavesilähteinä. Pohjavesi on mm. käytännöllisesti katsoen kokonaan suojassa radioaktiiviselta laskeumalta. Pohjavesi kelpaa yleensä ilman käsittelyä talousvedeksi. Tällä on suuri merkitys varsinkin pienissä vesilaitoksissa. Mikäli pohjavesi vaatii käsittelyä, on sen käsittely yleensä yksinkertaisempaa kuin pintaveden käsittely. Pohjavettä pidetään pintavettä parempana, pintaveden käsittelystä riippumatta. Pohja- ja tekopohjaveden osuus yhdyskuntien vedenhankinnasta lisääntyy jatkuvasti. Pohja- ja tekopohjaveden osuus on tällä hetkellä noin 60 %. Vuoteen 2010 mennessä osuuden on ennustettu nousevan noin 70 - 75 %:iin. Pohjavesi on uudistuva luonnonvara, jota meille lahtelaisille on luotu runsaasti. Pohjaveden edut huomioiden siitä kannattaa nauttia.
  
  

• Kuinka kovaa on vesijohtovesi? Tarvitsenko veden kovuuden takia lisäaineita vesijohtoverkkoon liitetyssä pesukoneessa?
  • Veden kovuus ilmoitetaan usein kokonaiskovuutena (mmol/l), joka kuvaa pääasiassa liuennutta kalsiumia (Ca) ja magnesiumin (Mg) määrää. Lahdessa ja Hollolassa vesi on hyvin pehmeää (0 – 0,5 mmol/l) tai pehmeää (0,51 – 1,0 mmol/l). Pesuainevalmistajien luokituksen mukaan vesi on pehmeää, eikä mitään lisäaineita tai lisäannostelua pesukoneissa tarvita. Kovuudet dH-yksiköissä 0 - 0,5 mmol/l = 0 - 2,8 dH, 0,5 - 1 mmol/l = 2,8 - 5,6 dH
  
  

• Asun paritalossa. Kummassakin asunnossa on vesimittari. Meillä on päämittari, jonka mukaan vesilaskut tulevat. Miksi erillisten asuntojen vedenkulutusta ei voi mitata ja laskuttaa täysin erikseen? Onhan kerrostaloissakin erillisiä vesimittareita.
  • Yhtiö tekee kunkin kiinteistön kanssa yhden liittymäsopimuksen. Jokaista liittymää kohden tulee yksi vesimittari, jonka perusteella laskutamme, myös kerrostaloissa. Esimerkiksi kerros- ja rivitalojen huoneistokohtaiset vesimittarit ovat niin sanottuja takamittareita, joiden perusteella taloyhtiö laskuttaa kulutuksen asukkailta.
  
  

Jätevesiviemäröinti

• Miksi viemäri haisee sisällä?
  • Tarkasta pesu- ja kodinhoitohuoneen lattiakaivojen kunto ja puhtaus sekä onko hajulukossa vettä. Kuiva hajulukko aiheuttaa viemärin hajua. Lattialämmitys voi kuivattaa lattiakaivon hajulukon nopeastikin. Mikäli kiinteistön viemärin tuuletusputki on tukkeutunut, niin siitä voi aiheutua viemärin hajua sisätiloissa. Viemärin tuuletusputken tulee toimia esteettömästi. Kovalla pakkassäällä tuuletusputkeen kertynyt vesihöyry voi jäätyessään aiheuttaa tuuletusputken tukoksen.
  
  

• Miksi kinkunpaistorasvoja ei saa kaataa viemäriin?
  • Kun kuumaa kinkunpaistorasvaa kaadetaan wc-pöntön tai tiskialtaan kautta kylmään viemäriveteen, rasva hyytyy jäähtyessään ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistön omissa viemäriputkissa. Kinkunpaistorasvaa ei saakaan kaataa viemäriin vaan sitä tulee käsitellä biojätteenä. Kinkunpaistorasvan kannattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä biojätteen sekaan tai kompostiin. Jos jäähtynyt rasva laitetaan kaatopaikkajätteeseen, se pitää pakata esim. maitotölkkiin ja sulkea tölkki tiivisti teipillä. Muovisen kinkunpaistopussin voi laittaa energiajätteeseen. Itsesuolatun kinkun suolausveden voi kaataa viemäriin, mutta kinkunpaistorasvaa siis ei.
  
  

• Asumme omakotitalossa. Kesäkaudella käytämme runsaasti kasteluvettä, joka ei valu viemäriin. Miksi emme saa jätevesimaksusta alennusta?
  • Vesi ja jätevesilaskun suuruus perustuu vesimittarin lukemaan, koska jäteveden määrää ei mitata. Erillinen kasteluvesimittarikaan ei auttaisi. Se mahdollistaisi väärinkäytökset, koska kasteluvettä voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin. Jäteveden osalta maksua voidaan alentaa vain jätevesimittauksella, joka puolestaan on käytännössä niin kallis toteuttaa, ettei se yleensä kannata.
  
  

Hulevesiviemäröinti ns. sadevesiviemäröinti

• Mitä tarkoittaa hulevesi?
  • Hulevedellä tarkoitetaan kiinteistön sadevesiä ja perustusten kuivatusvesiä eli ns. salaojavesiä.
  
  

• Miksi kiinteistöjen on liityttävä hulevesiviemäriin?
  • Lahti Aqua Oy:n vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan tulee kiinteistön liittyä hulevesiviemäriin aina, jos hulevesiviemäri on alueelle rakennettu. Tämä koskee myös sellaisia kiinteistöjä, joita palvelevan viemäröintijärjestelmän Lahti Aqua Oyon muuttanut sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin. Tällaisissa tapauksissa kiinteistö on velvollinen erottelemaan hulevedet jätevesiviemäristä ja liittymään rakennettuun hulevesiviemäriin. Erottelemattomat hulevedet saattavat aiheuttaa tulvimisvaaraa muille kiinteistöille. Ne myös lisäävät puhdistettavan jäteveden määrää ja aiheuttavat jätevesien käsittelyssä prosessihäiriöitä. Lisäksi puhtaat vedet jätevesilaitoksissa tuovat turhia kustannuksia ja rasittavat luontoa.
  
  

Tonttijohdot

• Kenelle tonttijohdot kuuluvat?
  • Tonttijohdot ja niiden rakentamis- ja huoltokustannukset kuuluvat kiinteistölle. Tonttijohtoja (vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri) ovat katualueella sijaitsevien runkojohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet. Ne sijaitsevat osin tontilla ja osin kadulla.
  
  

Ritilä- ja rallikaivot, tierummut, kadun tulviminen

• Kuka huoltaa ritilä- ja rallikaivot?
  • Kadun kuivatusta varten tehdyt rakenteet omistaa tienpitäjä (Katupiiri, tiehallinto tai tienhoitokunta). Näitä rakenteita ovat ritiläkannelliset sadevesikaivot sekä ns. kitakaivot ja kitaputket, jotka imevät sadeveden putkeen kadulta tai ojasta. Tienpitäjä hoitaa kaivojen ja putkien tyhjennykset ja sulatukset. Kiinteistön vastuulla on kuitenkin kadulla tonttinsa kohdalla olevien ritiläkaivojen, kitaputkien ja kitakaivojen puhtaanapito lehdistä ja roskista. Katso kuva Lahden kaupungin katualueiden kunnossapitovastuista: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/0941A69E3FB6BBFCC22572260043F123
  
  

• Kuka hoitaa tierummut?
  • Tie- ja katurumpujen kunnossapidosta vastaa ojan putkittaja eli esimerkiksi katupiiri, tiehallinto, ratahallinto tai tienhoitokunta. Yhtenäiset sadevesiviemärit, joihin liittyy kiinteistöjen kuivatusvesiä, omistaa ja kunnossapitää Lahti Aqua Oy.
  
  

• Kuka vastaa kadun tulvimisesta?
  • Riippuu tulvimisen syystä. Rummun tai kitaputken tukkeutumisesta tai kapasiteetin puutteellisuudesta johtuvat tulvimiset hoitaa tienpitäjä (katupiiri, tiehallinto, ratahallinto tai tienhoitokunta). Jos taas tulviminen johtuu siitä, että roskat tai lehdet ovat tukkineet ritiläkaivon tai kitaputken, tulvimisen hoitaminen kuuluu kiinteistölle. Katso myös alla oleva kysymys: "Kuka huoltaa ritilä- ja rallikaivot?” Sadevesiviemärin runkoputken kunnossapidosta ja kapasiteetista vastaa Lahti Aqua Oy. Kannattaa muistaa että liittymissopimuksiin kirjattu sadevesiviemärin padotuskorkeus on kadun pinta + 10 cm. Rakennuksen on siis kyettävä kestämään veden nouseminen tälle tasolle. Kiinteistöt omistavat omat hulevesitonttijohtonsa sekä kadun alla että omalla tontillaan ja vastaavat niiden kunnosta ja kapasiteetista.
  
  

Pohjaveden suojelu

• Voiko maalämmön rakentaa pohjavesialueelle?
  • Maalämpö tarvitsee rakennusvalvonnan luvan sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmän vaihdoksessa. Maalämmön rakentamisessa on rajoituksia pohjavesialueilla. Pääsääntöisesti sitä ei sallita vedenottamoiden suoja-alueilla tai niiden läheisyydessä. Lämpökaivojen riskinä on, että pintavesiä tai lämmönsiirtoaineita pääsee pohjaveteen. Tarkemmat ohjeet maalämmön lupakäytäntöihin ja rakentamiseen Lahden Seudun rakennusvalvonnalta.