|
POHJAVEDESTÄ JUOMAVEDEKSIPuhdasta vettä harjuiltaPohjavesi muodostuu maa- ja kallioperään vajonneesta sade- ja sulamisvesistä. Pohjavettä esiintyy kaikissa maalajeissa, joskin suuria pohjavesimääriä on saatavissa käyttöön vain karkearakeisista sora- ja hiekkaesiintymistä. Juuri sellaisia ovat pitkittäisharjut ja Salpausselät, jotka muodostuivat noin 10 000 vuotta sitten, kun jää vetäytyi pois ja muokkasi maanpintaa rajusti. Salpausselän harjumaasto muodostaa luonnonsuodattimen, joka puhdistaa sisältämänsä pohjaveden niin tehokkaasti, että vesi kelpaa sellaisenaan juomavedeksi. Salpausselän happipitoisessa pohjavedessä ei ole liikaa rautaa, suolaa tai muita makuun tai väriin vaikuttavia ominaisuuksia. Lahden vesi on suorastaan kuuluisa kirkkaudestaan ja raikkaudestaan. Salpausselällä merkittävät pohjavesivaratLahti ja Hollola saavat vetensä pääasiassa itä-länsisuuntaisen Salpausselän harjumuodostelmasta. Salpausselän harjun lisäksi Lahtea halkoo pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju ns. Vesijärvi-Launeen ruhje. Tällä noin 20 neliökilometrin alueella muodostuu 25 000 m3 pohjavettä vuorokaudessa. Myös Renkomäen ja Kunnaksen hiekkaselänteet ovat tärkeitä pohjavesialueita. Lahden alueella pohjavettä muodostuu kaikkiaan noin 30 000 m3 vuorokaudessa. Hollolassa merkittävimmät pohjavesialueet ovat Kukonkoivu-Hatsinan ja Salpakankaan alueet. Näistä ensin mainitulla on myös valtakunnallista merkitystä suuren kokonsa ja veden antoisuuden vuoksi. Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialueen antoisuudeksi on esitetty noin 44 000 m3/vuorokaudessa. Näiden kahden merkittävimmän pohjavesialueen lisäksi Hollolan alueella sijaitsee 25 luokiteltua pohjavesialuetta. |