Usein kysytyt kysymykset

Mietityttääkö sinua jokin asia veden käyttöön tai viemäröintiin liittyen? Tälle sivulle olemme koonneet vastauksia asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin.


  • Vedenjakelu ja laatu

    • Kuinka kovaa on vesijohtovesi? Tarvitsenko veden kovuuden takia lisäaineita vesijohtoverkkoon liitetyssä pesukoneessa?

      Pesuainevalmistajien luokituksen mukaan Lahden ja Hollolan vesi on pehmeää tai hyvin pehmeää.  Pesukoneissa ei tarvita lisäaineita tai lisäannostelua. Veden kovuus ilmoitetaan usein kokonaiskovuutena (mmol/l), joka kuvaa pääasiassa liuennutta kalsiumia (Ca) ja magnesiumin (Mg) määrää. Lahdessa ja Hollolassa vesi on hyvin pehmeää (0 – 0,5 mmol/l) tai pehmeää (0,51 – 1,0 mmol/l).  Kovuudet dH-yksiköissä 0 – 0,5 mmol/l = 0 – 2,8 dH, 0,5 – 1 mmol/l = 2,8 – 5,6 dH.

    • Vettä ei tule. Mitä teen?

      Selvitä ensin kiinteistön huoltomieheltä, tehdäänkö talossa korjaustöitä joiden vuoksi veden tulo olisi katkaistu. Asuinalueella saatetaan myös tehdä vesijohtotöitä. Näet ne vesihuollon infokartastamme. Jos katkoksesta ei ole ilmoitettu etukäteen, se ei todennäköisesti kestä kauaa. Mikäli vesikatkos on kestänyt pitkään ilman, että asiasta on tiedotettu, ota yhteys päivystykseemme numerossa 0800 3 0808, joka on avoinna vuorokauden jokaisena tuntina.

    • Lämmintä vettä ei tule. Mitä teen?

      • Kerros- tai rivitalossa ota yhteys kiinteistön huoltomieheen. Todennäköisesti talon lämmönjakokeskuksessa on häiriö.
      • Omakotitalossa asuessasi tarkasta lämminvesivaraajan tai kaukolämmönvaihtimen toiminta ja ota tarvittaessa yhteys alan huoltoliikkeeseen.

      Lahti Aqua toimittaa kylmän veden ja käyttöveden lämmitys tapahtuu kiinteistökohtaisesti.

    • Miksi vesi on harmaata tai poreilee?

      Veden harmaus tai poreilu johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista, kun veteen on päässyt ilmaa esimerkiksi liitostöiden takia. Ilmiö on vaaraton ja vesi muuttuu melko nopeasti seistessään kirkkaaksi. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina.

    • Miksi vesihanasta tulee vihreää vettä?

      Vesijohtoveden muuttuminen yhtäkkiä vihreäksi kertoo kiinteistön kaukolämmönvaihtimen rikkoutumisesta. Tällöin kaukolämpöverkon kiertovesi on päässyt rikkoutuneen lämmönvaihtimen kautta käyttöveteen. Ota yhteys kiinteistön huoltomieheen tai putkiurakoitsijaan.

    • Miksi vesi on joskus ruskeaa?

      Syynä on yleensä joko yleisestä tai kiinteistön omasta vesijohtoverkostosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen. Irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta. Yleensä veden laatuhäiriö poistuu vettä juoksuttamalla. Mikäli häiriö on pitkäkestoinen, ota yhteys päivystykseemme numerossa 0800 3 0808, joka on avoinna vuorokauden jokaisena tuntina. Ruskea vesi ei yleensä ole terveydelle vaarallista, mutta veden juomista on silti syytä välttää kunnes haitta poistuu.

    • Miksi pintavettä ei käytetä?

      Pohjavettä pidetään pintavettä parempana, pintaveden käsittelystä riippumatta. Syitä on lukuisia: Pohjavesi on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi ja kelpaisi yleensä ilman käsittelyä talousvedeksi. Tällä on suuri merkitys varsinkin pienissä vesilaitoksissa.

      Pohjaveden laatu säilyy lähes muuttumattomana vuodenajoista riippumatta. Koska pohjavesi on kesällä viileän raikasta ja talvella suhteellisen lämmintä, pohjavesilaitosten vesijohtoverkostot eivät talvella jäädy yhtä helposti kuin pintavesilaitoksilla.

      • Pohjavesi ei yleensä likaannu yhtä helposti kuin pintavesi.
      • Tarvittavat suojelutoimenpiteet rajoittuvat yleensä pienemmälle alueelle kuin vesistöissä, jotka toimivat pintavesilähteinä.
      • Pohjavesi on myös käytännöllisesti katsoen kokonaan suojassa radioaktiiviselta laskeumalta.

      Mikäli pohjavesi vaatii käsittelyä, on sen käsittely yleensä yksinkertaisempaa kuin pintaveden käsittely. Pohjavesi on uudistuva luonnonvara, jota meille lahtelaisille on luotu runsaasti. Pohjaveden edut huomioiden siitä kannattaa nauttia, eikä tuhlata rahaa esimerkiksi pullovesiin.

    • Asun paritalossa. Kummassakin asunnossa on vesimittari. Meillä on päämittari, jonka mukaan vesilaskut tulevat. Miksi erillisten asuntojen vedenkulutusta ei voi mitata ja laskuttaa täysin erikseen? Onhan kerrostaloissakin erillisiä vesimittareita.

      Lahti Aqua tekee kunkin kiinteistön kanssa yhden liittymäsopimuksen. Myös kerros- ja rivitaloissa jokaista liittymää kohden tulee yksi Lahti Aquan omistama vesimittari, jonka perusteella laskutamme taloyhtiötä. Kerros- ja rivitaloissa olevat huoneistokohtaiset vesimittarit omistaa taloyhtiö, joka voi käyttää niitä asukkailta perittävien vesimaksujen määräytymisperusteena.

  • Jätevesiviemäröinti

    • Miksi viemäri haisee sisällä?

      • Kuiva hajulukko aiheuttaa viemärin hajua. Tarkasta pesu- ja kodinhoitohuoneen lattiakaivojen kunto ja puhtaus sekä onko hajulukossa vettä. Lattialämmitys voi kuivattaa lattiakaivon hajulukon nopeastikin.
      • Myös kiinteistön viemärin tuuletusputki voi tukkeutua, mistä voi aiheutua viemärin hajua sisätiloissa. Viemärin tuuletusputken tulee toimia esteettömästi. Kovalla pakkassäällä tuuletusputkeen kertynyt vesihöyry voi jäätyessään aiheuttaa tuuletusputken tukoksen etenkin, jos putki on eristetty liian heikosti.
    • Miksi kinkunpaistorasvoja ei saa kaataa viemäriin?

      Rasva hyytyy jäähtyessään ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistön omissa viemäriputkissa, kun kuumaa kinkunpaistorasvaa kaadetaan wc-pöntön tai tiskialtaan kautta kylmään viemäriveteen. Siksi kinkunpaistorasvaa ei saa kaataa viemäriin, vaan sitä tulee käsitellä biojätteenä. Kinkunpaistorasvan kannattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä biojätteen sekaan tai kompostiin.

    • Asumme omakotitalossa. Kesäkaudella käytämme runsaasti kasteluvettä, joka ei valu viemäriin. Miksi emme saa jätevesimaksusta alennusta?

      Vesi ja jätevesilaskun suuruus perustuu vesimittarin lukemaan, koska jäteveden määrää ei mitata. Erillinen kasteluvesimittari olisi ongelmallinen mahdollisten väärinkäsitysten takia – kasteluvettä voitaisiin käyttää muihinkin tarkoituksiin. Jäteveden osalta maksua voidaan alentaa vain jätevesimittauksella, joka puolestaan on käytännössä niin kallis toteuttaa, ettei se olisi taloudellisesti kannattavaa.

    • Voivatko mahdolliset loisten (suolinkaiset, kihomadot, lapamadot) munat päätyä juomaveteen jos ne huuhdellaan wc-pöntön kautta viemäriin?

      Lahdessa juomavetenä käytetään pelkästään pohjavettä. Käsitelty jätevesi lasketaan Porvoonjokeen. Porvoonjoen vettä ei käytetä juomavetenä Lahdessa eikä missään toisessa kaupungissa, joten mahdolliset loisten munat eivät voi päätyä juomaveteen. Pääsääntöisesti erilaiset taudinaiheuttajat ja loisten munat tuhoutuvat jätevedenpuhdistusprosessissa, jota täydentää UV-hygienisointi. Jäteveden puhdistustavoitteena hygieenisyyden osalta on täyttää uimaveden vaatimukset.

  • Hulevesiviemäröinti eli sadevesiviemäröinti

    • Mitä tarkoittaa hulevesi?

      Hulevedellä tarkoitetaan kiinteistön sadevesiä ja perustusten kuivatusvesiä eli ns. salaojavesiä.

    • Miksi kiinteistöjen on liityttävä hulevesiviemäriin?

      Erottelemattomat hulevedet saattavat aiheuttaa tulvimisvaaraa muille kiinteistöille. Ne myös lisäävät puhdistettavan jäteveden määrää ja aiheuttavat jätevesien käsittelyssä prosessihäiriöitä. Lisäksi puhtaat vedet jätevesilaitoksissa tuovat turhia kustannuksia ja rasittavat luontoa.

      Lahti Aqua Oy:n vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan tulee kiinteistön liittyä hulevesiviemäriin aina, jos hulevesiviemäri on alueelle rakennettu. Tämä koskee myös sellaisia kiinteistöjä, joita palvelevan viemäröintijärjestelmän Lahti Aqua on muuttanut sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin. Tällaisissa tapauksissa kiinteistö on velvollinen erottelemaan hulevedet jätevesiviemäristä ja liittymään rakennettuun hulevesiviemäriin.

  • Tonttijohdot

    • Kenelle tonttijohdot kuuluvat?

      Tonttijohdot ja niiden rakentamis- ja huoltokustannukset kuuluvat kiinteistölle. Tonttijohtoja (vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri) ovat katualueella sijaitsevien runkojohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet. Ne sijaitsevat osin tontilla ja osin kadulla.

  • Ritilä- ja rallikaivot, tierummut, kadun tulviminen

    • Kuka huoltaa ritilä- ja rallikaivot?

      Kadun kuivatusta varten tehdyt rakenteet omistaa tienpitäjä kuten katupiiri, tiehallinto tai tienhoitokunta. Näitä rakenteita ovat ritiläkannelliset sadevesikaivot sekä ns. kitakaivot ja kitaputket, jotka imevät sadeveden putkeen kadulta tai ojasta. Tienpitäjä hoitaa kaivojen ja putkien tyhjennykset ja sulatukset. Kiinteistön vastuulla on kuitenkin kadulla tonttinsa kohdalla olevien ritiläkaivojen, kitaputkien ja kitakaivojen puhtaanapito lehdistä ja roskista. Katso myös kuva Lahden kaupungin katualueiden kunnossapitovastuista.

    • Kuka hoitaa tierummut?

      Tie- ja katurumpujen kunnossapidosta vastaa ojan putkittaja eli esimerkiksi katupiiri, tiehallinto, ratahallinto tai tienhoitokunta. Lahti Aqua omistaa ja pitää kunnossa yhtenäiset sadevesiviemärit, joihin liittyy kiinteistöjen kuivatusvesiä.

    • Kuka vastaa kadun tulvimisesta?

      Vastuu riippuu tulvimisen syystä. Rummun tai kitaputken tukkeutumisesta tai kapasiteetin puutteellisuudesta johtuvat tulvimiset hoitaa tienpitäjä eli katupiiri, tiehallinto, ratahallinto tai tienhoitokunta. Tulvimisen hoitaminen kuuluu kiinteistölle, jos tulviminen johtuu roskien tai lehtien tukkimista  ritiläkaivoista tai kitaputkista.

      Lahti Aqua vastaa sadevesiviemärin runkoputken kunnossapidosta ja kapasiteetista. Kannattaa muistaa, että liittymissopimuksiin kirjattu sadevesiviemärin padotuskorkeus on kadun pinta + 10 cm. Rakennuksen on siis kyettävä kestämään veden nouseminen tälle tasolle. Kiinteistöt omistavat omat hulevesitonttijohtonsa sekä kadun alla että omalla tontillaan ja vastaavat niiden kunnosta ja kapasiteetista.

  • Pohjaveden suojelu

    • Voiko maalämmön rakentaa pohjavesialueelle?

      Maalämpö tarvitsee rakennusvalvonnan luvan sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmän vaihdoksessa. Maalämmön rakentamisessa on rajoituksia pohjavesialueilla. Pääsääntöisesti sitä ei sallita vedenottamoiden suoja-alueilla tai niiden läheisyydessä. Lämpökaivojen riskinä on, että pintavesiä tai lämmönsiirtoaineita pääsee meille kaikille arvokkaaseen pohjaveteen. Tarkemmat ohjeet maalämmön lupakäytäntöihin ja rakentamiseen saat Lahden kaupungin ympäristöpalveluilta.